Tietoja minusta / About me

Pienestä pitäen olen tykännyt näperrellä kaikenlaista käsilläni. Jo neljä vuotiaana sain puukon kouraani ja lastua alkoi kummasti syntyä. Ensimmäiset kataja-jouset syntyivät ala-aste iässä, joskin ne eivät kuivettuaan tahtoneet pysyä ehjinä.
Kataja-jouset kuitenkin jäivät taka-alalle kun sähköjohtojen suojaputkeksi tarkoitetut muoviputki-jouset astuivat kuvioihin. Niitä kun laittoi pari kolme eri kokoista sisäkkäin niin johan lensi nuoli vihaisesti.

Kesällä 2011 tutustuin kuitenkin uudelleen tähän käsityö-alaan, perinnejousien valmistamiseen! Ja eikun saarnilankkua Puukeskuksesta hakemaan ja jousta veistelemään. Puu tuntui todella kovalta ja vaikeasti työstettävältä joten pääosin työstin sitä pöytäsirkkelillä. Jousihan siitä lopulta tuli, pituuttakin sillä käytiin läheisellä urheilustadionilla ampumassa ja omatekoiset puunuolet lensivät jopa 145m! (Jousesta pari kuvaakin löytyy Jouset-osiosta).

Siitä se innostus sitten roihahti ja tuli todellinen pakkomielle valmistaa erilaisia puujousia. Tähän päivään mennessä on parisen kymmentä eri jousta tullut väsättyä, lisäksi muutama kymmenen nuolta. Jousista osa on jo polttopuina mutta suurin osa on vielä tallessa. On mielenkiintoista tutkia vanhoja tekemiään jousia ja seurata taitojen kehittymistä.

Myös jousiammuntaa on tullut hieman harrastettua, varsinkin kesäisin tulee muutamia kertoja viikossa ammuttua tauluun. Talvella vähemmän keleistä johtuen, mutta keväällä taas alkaa kelit lämmetä ja ulkona tarkenee ammuskella.
Keväisin tulee ammuttua myös pituutta järven jäällä. Tämän hetkinen oma pituus ennätykseni on 212m saarnipuisella noin 70 paunaisella jousella ja 18g painoisella koivun vesasta tehdyllä nuolella.
Jopa isäni on hieman kiinnostunut tästä jousiammunnan "alalajista" ja hän ampuikin hieman pidemmälle, 228m samalla jousella ja nuolella. Vaikka muuten hänen mielestään jousien tekeminen tuntuukin olevan 23vuotiaalle "lapsellista" touhua :).


Suosittelen harrastusta lämpimästi kaikille hiemankin perinnejousista kiinnostuneille. Erittäin mukaansa tempaavaa ja koukuttavaa puuhaa!

Tietoja olen saanut paljon Kaarle Knuutinpojan perinnejousi-foorumilta ja muutamilta ulkomaalaisilta nettisivuilta.

Since a little boy I have always liked to do things with my hands. I was 4-years old when I first got a knife in my hands, and I made my first bows of juniper when I was in elementary school. Juniper-bows got left behind when I discovered the casings of electric cables. When I nested two or three of them, it became rigid enough for shooting an arrow.

In summer 2011 I once again explored traditional archery. I decided to go and buy ash tree-board and started to carve a bow. Ash tree seemed really hard to work on so I mainly worked it with a circular saw. Finally it started to look like a bow. We actually tried flight shooting with it and my self-made arrows flied even 145 meters! (You can find pictures of this bow in the Bows-page)

After that I was sold! I got obsessed about making different kinds of bows. I have made couple dozen bows and about a dozen arrows by now. Some of the bows already turned to firewood but the rest are still well in shape. It’s interesting to explore your old bows and follow the development of your skills.

I have also stepped into the world of archery. Especially in summertime I tend to shoot to target board few times a week. In the springtime I also tend to go flight shooting on the lake when the water is still frozen. Current flight shooting record of my own is 212meters with an 70 pound ash-tree bow and an 18g birch-arrow. Even my dad always says that my hobby is “childish” for a 23-year old, he still shows some interest towards it. He actually shoot longer than me, 228meters with the same bow and arrow. Beginners luck, I say!

I recommend this hobby to all with even the slightest interest to traditional archery.  For me it has been very engrossing and addictive!

I have gotten my information mainly from a finnish trad-archery forum called Kaarle Knuutinpojan Jousiampujat r.y.